Viimeisimmästä päivityksestä alkaa olla aika lailla neljä vuotta. Sen jälkeen siskopuoleni on kuollut, olen jättänyt ammattikorkeakoulun kesken, ollut kokopäivätöissä miltei kolme vuotta ja hakeutunut yliopistoon, johon pääsin sisään tänä vuonna. Aloitin syyskuussa opiskeluni Joensuussa, ja ainakin näillä näkymin minusta pitäisi tavallaan tulla kääntäjä, koska opiskelen englannin kieltä ja kääntämistä. Toinen siskopuoleni meni naimisiin syksyllä, tai hänellä oli sormusseremonia, mutta joka tapauksessa, ja hän on saanut toisen lapsen. Veljeni on päässyt ylitse siitä, ettei halua mennä tuntemattomien kanssa mihinkään ja on viettämässä vapaaehtoistyökuukautta Sloveniassa tällä hetkellä.

Luin tämän blogin eilen läpi, enkä muistanut niin monia asioita mistä täällä olen puhunut, enkä myöskään muistanut kirjoittaneeni tuolloin noin usein ja noin pitkiä päivityksiä - niin sitä voi ihminen unohtaa asioita muutamassa vuodessa.

Viime vuonna syksyllä olin myös töistä sairaslomalla, osittain töiden rankkuuden takia, osittain masennukseni takia ja osittain sen takia, että vaihdoin lääkkeitä joita söin, ja ne saivat mielialani niin matalaksi, etten oikeasti kyennyt tekemään muuta kuin miettimään itsemurhaa muutamiin päiviin. Tietenkin, heti kun sairasloma ja päiväpolilla käynnit alkoivat, aloin myös tavata ihmisiä päivittäin ja ne, joiden kanssa kävin juttelemassa, totesivat, etteivät oikein hirveästi voi pitkittääkään sairaslomaani, kun olen niin aktiivinen. Mutta se oli tapani selvitä arjesta, täyttää sitä muilla ihmisillä ja olla niin kuin mitään ei olisi pielessä.

Keväällä alkoi mennä paremmin, kun päätin, että ei jumalauta, mun on oikeasti haettava joskus johonkin opiskelemaan. Ensisijaisesti hain Tampereelle, mutta koska samalla pääsykokeella englantiin sai hakea myös Joensuuhun, laitoin tämänkin hakuvaihtoehdoksi. Kävin kokeilemassa vähän muitakin asioita (suomen kielen pääsykokeesta en saanut edes tarpeeksi pisteitä eikä edes puhuta siitä, miten journalistiikan pääsykoe meni), mutta eniten jännitin englannin pääsykokeita ja eniten toivoin pääseväni sisään. En myöskään ottanut heti vastaan Joensuun paikkaa, koska jäin ensimmäiselle varasijalle Tampereelle, vaan jouduin odottamaan viimeiseen päivään asti saadakseni tietää, etten ollut päässyt sinne.

Elokuun lopussa muutin Joensuuhun, paria viikkoa aiemmin fuksien facebook-ryhmässä keskustelin toisen opiskelemaan päässeen tytön kanssa ja lähdimme yhdessä katsomaan asuntoja, ja nyt olemme kämppiksiä. Minun koko opiskelutoverikokonaisuuteni koostuu fanfiction-hörhöistä ja muuten vain hörhöistä, enkä tiedä miten tässä näin kävi - kukaan ei oikeastaan ole varma siitä, miten minä päädyin siihen porukkaan, todennäköisesti sen takia että olin ihan out ekoina päivinä enkä oikein jutellut kellekään ja kämppis sanoi kaupunkisuunnistusryhmäytyessämme että tule meidän kanssa. Ja niin tämä hulluus alkoi.

Tällä hetkellä jännitän ensi viikkoa, koska ensi viikolla on kolme tenttiä - en todellakaan odota innoissani. Pitäisi tenttiä suomen kielen rakennetta ja introduction to academic writing ja English grammar 1. Parasta olisi että pääsisi niistä läpi. Ikävä kyllä niiden jälkeen pitää vielä seuraavalla viikolla mennä keskiviikkona tunneille, koska tietenkin minulla on vielä esitelmän pito - onneksi aiheeksi kelpasi zombit, niin sen ei pitäisi olla niin paha.

Tässäpä näitä nyt näin ensi alkuun. Katsotaan jos vaikka innostuisin kirjoittamaan enemmänkin, koska eilenkin totesin, että on ihan kiva lukea näin jälkikäteen mitä on muutamia vuosia takaperin ajatellut ja miten toiminut.